Konseptidokumentin sisältö ja rajaus voivat vaihdella radikaalisti toimittajasta ja projektityypistä riippuen. Termiä palvelumuotoilu käytetään toisinaan myös kuvaamaan tekemistä, joka on käytännössä sama asia kuin konseptisuunnittelu.

Konseptisuunnittelussa ei sinänsä tarvitse olla mitään mystistä. Työvaiheena se kestää projektin laajuudesta riippuen parista viikosta reiluun kuukauteen. Konseptisuunnittelun aikana työryhmä kokoontuu yhteen työpajoissa, joissa käsitellään toteutettavan palvelun osakokonaisuuksia.

Lisäksi työvaiheen aikana voidaan haastatella palvelun loppukäyttäjiä tai niitä organisaation sisäisiä sidosryhmiä, joilta halutaan vahvistus sille, että suunnittelun fokus on oikeissa asioissa. Samalla saadaan dokumentoitua oikeita käyttötapauksia ja tarpeita, joita työryhmä ei pysty arvaamaan ja ennakoimaan.

Konseptoinnin tavoitteena on yhteinen visio

Konseptisuunnittelun lopputulos eli konseptidokumentti on suunnittelijan ja asiakkaan yhteinen näkemys parhaasta mahdollisesta ratkaisusta, joka on toteutettavissa budjetissa ja ajallaan.

Meillä Crasmanilla verkkopalvelun uudistuksen konseptidokumentin sisällysluettelo on tyypillisesti jotain tällaista:

  1. Johdanto
  2. Strategia
  3. Palautteet nykyisestä palvelusta
  4. Katsaus nykyisen palvelun analytiikkaan
  5. Uudistuksen tavoitteet
  6. Uhkakuvat
  7. Käyttäjät
  8. Palvelun käytöt
  9. Sisältörakenne ja sisältötyypit
  10. Tärkeimmät sivupohjat
  11. Tärkeimmät toiminnallisuudet
  12. Personointi
  13. Hakukoneoptimointi
  14. Tavoitteet ja mittarit
  15. Seuraavat työvaiheet
  16. Jatkokehitys

Tällainen konsepti ei ota kantaa lopulliseen graafiseen ulkoasuun, eikä edes käyttöliittymän rautalankoihin. Se sisältää kuitenkin hyvin konkreettisia sisällön ja toiminnallisuuksien määrityksiä, joiden pohjalta käyttöliittymien suunnittelu pystytään aloittamaan.

Myös hakukoneiden vaatimukset olisi hyvä ottaa jo tässä vaiheessa huomioon, koska ne asettavat vaatimuksia myös sivupohjille ja tekniselle toteutukselle. Mukana on myös suunnitelma siitä, millä analytiikassa mitattavilla luvuilla palvelun toimivuutta pystytään arvioimaan julkaisun jälkeen. Sama analytiikka ohjaa ja tukee jatkokehitystä julkaisun jälkeen.

Konsepti auttaa projektin onnistuneesti maaliin

Konseptisuunnittelun rinnalla tai heti sen jälkeen käynnistyy yleensä myös palvelun tekninen määrittely. Tekninen määrittely ja konseptisuunnittelu ovat parhaassa tapauksessa jatkuvassa vuoropuhelussa. Näin voidaan varmistaa että konsepti ei sisällä asioita, joiden tekninen toteutus osoittautuisi mahdottomaksi tai kohtuuttoman vaikeaksi.

Ennen kaikkea konseptidokumenttia tulisi ajatella työkaluna ja prosessina. Monet siihen kirjatut asiat elävät, tarkentuvat ja muuttuvat projektin siirtyessä tuotantovaiheen kautta aina julkaisuun asti.

Lopullinen palvelu voi olla hyvinkin erinäköinen kuin alkuperäinen konsepti, kunhan muutokset suunnitelmiin perustuvat tietoisiin ja yhdessä sovittuihin päätöksiin.

Lataa pohja konseptidokumentille

Teemu Korpilahti avatar