Analytiikkaa vai arvailua? Verkkokaupan raportointi on tuloksenteon kivijalka

Verkkokaupassa jokainen klikkaus jättää jäljen, mutta mitä sillä tehdään? Yllättävän moni verkkokauppias nojaa yhä mieluummin mutuun kuin mittareihin. Ilman selkeää raportointia ja datan hyödyntämistä verkkokauppa toimii kuin kivijalkamyymälä ilman ovilaskuria tai kassatietoja. Ei näin.

Datan arvo ei ole sen määrä vaan käyttökelpoisuus

Hyvä analytiikka ei tarkoita sitä, että sinulla on sata dashboardia. Se tarkoittaa, että osaat yhdistää oikeat tiedot ja tehdä niistä päätöksiä. Ja tässä kohtaa on ymmärrettävä myös datan alkuperä.

• Ensiosapuolen data (1st party data) on omaasi: ostohistoria, kävijädata, sähköpostilistat, konversiot. Se on tarkinta ja arvokkainta.
• Kolmannen osapuolen data (3rd party data) tulee ulkopuolelta – kuten maksetut mainoskanavat (esim. Meta, Google Ads), jotka kertovat omalla tavallaan mitä tapahtui. Korostan omalla tavallaan.
  
  

Ongelma? Ne eivät koskaan ole täysin samaa mieltä.

Yksi totuus ei löydy yhdestä lähteestä

Miksi raportointi unohtuu? Usein syy on selvä: työkalut ovat kyllä olemassa, mutta niitä ei käytetä. Tai niitä käytetään väärin. Google Analytics, Shopify raportit, klikkimittarit, konversioseurannat – kaikki keräävät tietoa, mutta tieto jää pölyttymään. Syynä voi olla resurssipula, osaamisvaje tai yksinkertaisesti se, ettei datalle ole annettu arvoa. Jos data-ohjautuva liiketoiminnan ymmärtäminen kiinnostaa, voit lukea lisää siitä tästä.

Käytännössä Google Analytics, Facebook Ads ja Shopify voivat antaa täysin eri kuvan samasta myyntitapahtumasta. Jokainen kanava attribuoivat myynnit eri tavoin:

• Facebook ottaa kunnian, jos asiakas näki mainoksen ja osti 7 päivän sisällä.
• Google antaa kunnian viimeiselle klikkaukselle.
• Shopify näyttää suorat myynnit, mutta ei aina näe alkuperäistä kontaktia.

Tulos: yksi kauppa, kolme eri totuutta. Jos et vertaa eri lähteitä kriittisesti, johdat itseäsi harhaan.

Mitä fiksu verkkokauppias tekee?

• Ristiinvertaa dataa. Älä luota sokeasti mainosalustan lukemiin. Vertaa konversiodataa verkkokauppaan ja analytiikkaan.
• Käyttää ensiosapuolen dataa oikein. Asiakaslistat, segmentointi ja ostopolut kannattaa rakentaa sen ympärille, sillä sitä et menetä, vaikka evästeet “kuolisivat”.
• Kysyy oikeita kysymyksiä. Mikä oikeasti toi asiakkaita kauppaan? Mikä jäi vain klikkauksen tasolle? Miten saadaan asiakas palaamaan, ei vain konvertoitumaan kerran?

Fiksu verkkokauppias vertaa dataa ristiin eri lähteistä. Hyvä käytäntö on rakentaa yhtenäinen analytiikan raportointipohja, joka yhdistää eri näkymät samaan kokonaisuuteen. Siihen saa kätevästi kerätty kaikki mittarit mitkä kiinnostaa, esim. Mitä maksutapoja käytetään eniten kassalla, tai mikä on tuottoisin liikennelähde (korkein keskiostos tai eniten konversioita)? Tässä auttaa esimerkiksi server-side seuranta, joka parantaa datan tarkkuutta sekä tietosuojan tasoa.

Hyvä raportointi kertoo, missä vuotaa ja mistä kasvaa

Hyvä verkkokauppa raportointi ei ole numeerinen romaani. Se on tiivis näkymä olennaiseen: myynti per kanava, asiakashankinnan hinta, konversioprosentti, varaston kierto. Kun nämä ovat reaaliaikaisesti tiedossa, päästään vaikuttamaan ja optimoimaan: kampanja voidaan keskeyttää ajoissa, suosikkituote hinnoitella uudelleen, asiakaspolku hioa vielä astetta vakuuttavammaksi.

Verkkokaupan kilpailuetu syntyy oikeasta mittaamisesta

Analytiikan hyödyntäminen ei ole tekninen projekti, vaan kilpailuetua rakentava jatkuva prosessi. Kun tiedät mistä asiakkaat tulevat, mitä he tekevät ja miksi he eivät osta, voit muokata tarjontaa, sivustoa ja markkinointia dynaamisesti. Ja kun sen pohjaksi otetaan oma data, yhdistetään se ulkopuoliseen dataan ja uskalletaan katsoa myös ristiriitoja, syntyy selkeämpi kuva siitä, missä ollaan ja minne kannattaa mennä.

Analytiikka auttaa tunnistamaan mm.:

• Missä kohtaa ostoprosessia asiakas putoaa pois
• Mikä kampanja tuo eniten arvoa (ei vain klikkejä)
• Mikä tuote vetää katseita, mutta ei konversioita

Kun analytiikka on integroitu osaksi arkea, syntyy kyky reagoida ajoissa, ei päiviä tai kuukausia myöhemmin.

Verkkokauppa ei kasva mutulla. Se kasvaa tiedolla.

• Mikä kampanja toi eniten arvoa, ei vain klikkejä?
• Missä kohtaa ostoprosessia ihmiset katoavat, ja miksi?
• Mitä asiakkaat ostavat toisella vierailullaan, ja kuinka heidät saatiin palaamaan?
• Mikä on käytetyin maksutapa ja yhdistyykö esim. korkeampi palautusprosentti tiettyyn maksutapaan?

Jos raportointi on edelleen Excel-harjoitus, on aika päivittää työkalut. Automatisoi. Visualisoi. Aseta verkkokaupan tärkeimmät KPI:t (eli mittarit ja tavoitteet) ja tee niistä päivittäistä kieltä. Datan ei tarvitse olla täydellistä – sen pitää olla käyttökelpoista. 

Verkkokauppa ei kasva mutulla. Se kasvaa tiedolla. Ja sen päälle rakennetaan tulosta.