ACEA (European Automobile Manufacturers’ Association) julkaisi elokuun lopussa jokavuotisen "Taskuoppaansa", joka sisältää tilastoja sekä tietoa autoteollisuuden ja autokaupan tilasta Euroopassa. Julkaisun osa-alueita ovat esimerkiksi: työllisyys, tuotanto, rekisteröinnit, kauppa, liikenne, infrastruktuuri, ympäristö ja verotus.

 

Opas antaa hyvän kuvan myös siitä miten alueelliset erot lainsäädännössä, verotuksessa ja infrastruktuurin kehityksessä osaltaan ohjaavat autokaupan kehitystä eri maissa ja myös Suomessa. Raportti on ladattavissa kokonaisuudessaan ACEA:n sivuilla.

 

ACEA on nimensä mukaisesti Euroopan autonvalmistajien etujärjestö, johon kuuluu Euroopan 16 suurinta autovalmistajaa. Järjestö ajaa näiden toimijoiden etuja lainsäätäjien ja sidosryhmien suuntaan sekä tuottaa faktatietoa päätöksenteon tueksi. 

Liikenteen sähköistyminen etenee notkahdellen

EU-alueella on saatavilla lähes 300 sähköllä ladattavaa automallia, mutta niiden osuus ajoneuvokannasta on edelleen pieni. Kokonaiskuvassa sähkö- ja hybridiautojen suosio uusien autojen myynnissä kasvaa, vaikka täyssähköautojen osuus laski kuluneena vuonna EU:ssa ensimmäistä kertaa. Uusien autojen myynti korreloi läheisesti talouden kehityksen kanssa ja tämä voi osaltaan olla notkahduksen syynä.

 

EU-alueella on keskimäärin vain viisi täyssähköautoa per latauspiste, ja 60 % EU:n kaikista julkisista latauspisteistä on kolmen maan (Ranska, Saksa ja Alankomaat) alueella. Vaikka useat EU-maat tarjoavat kannustimia sähköautojen hankintaan, alle puolet tarjoavat kannustimia lataus-infrastruktuurin rakentamiseen. Suomi sijoittuu latausasemien saatavuuden vertailussa sijalle yhdeksän. Meillä on noin kolme latausasemaa tuhatta asukasta kohden. Toisaalta jos tämän suhteuttaa Suomen harvaan asutukseen ja pitkiin etäisyyksiin, niin luku ei ole yhtä imarteleva.

Meille keppiä vaan  – ei porkkanaa!

Suomi kuuluu myös Ranskan, Liettuan ja Slovenian kanssa siihen harvaan joukkoon maita, joissa sähköauton omistamisesta ei saa verohelpotuksia – sen sijaan perinteisten polttoaineiden verotuksessa olemme vankasti kärkikastissa ja tätä kautta sähköauton käyttö on usein edullisempaa. Meiltä puuttuu myös monissa muissa EU-maissa käytettävät uuden sähköauton hankinnan kannustimet sekä noin puolessa maista käytössä olevat latausasemien hankinnan verotuet. 

 

Näillä eväillä autokannan uusiutuminen ja sähköistyminen ei varsinaisesti nopeudu. Keskimääräinen henkilöautojen ikä EU:ssa on 12.5 vuotta – Suomessa tämä luku on 13.2 vuotta. Paine korvata vanhempia ajoneuvoja on voimakas, ja markkinassa on potentiaalia sekä uusien että käytettyjen autojen myynnille. Erityisesti kysyntää on edullisille ja ympäristöystävällisille ajoneuvoille. 

 

ACEA:n mukaan Euroopan autoteollisuus kohtaa "täydellisen myrskyn", jonka taustalla ovat kova kilpailu, kauppajännitteiden lisääntyminen ja liiketoimintakulujen nousu. Raportissa korostetaan tarvetta varmistaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky ja vapaa kauppa. Vaikka raportti ei nimeä Kiinaa suoraan uhaksi, sen tilastot osoittavat selvästi, että kiinalaisilla valmistajilla on kasvava vaikutusvalta Euroopan markkinoilla erityisesti sähköajoneuvojen tuonnissa. Kiina on noussut EU:n ajoneuvotuonnin tärkeimmäksi alkuperämaaksi. Kiinan osuus EU:n tuonnista on ohittanut aiemmin merkittävät kauppakumppanit, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan ja Japanin. 

 

ACEA:n taskuopas ei esitä ruusuista kuvaa, mutta tarjoaa kiinnostavaa ja hyvin visualisoitua dataa alan kehityksestä valmistajien ja markkinakehityksen näkökulmista.

 
Teemu Korpilahti avatar