Kun EU:n saavutettavuusdirektiiviä toteuttava lainsäädäntö astui voimaan viime keväänä, julkaisimme Site Improven Ville Tuokilan kirjoituksen aiheesta. Ensimmäinen siirtymäaika 23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkopalveluiden osalta umpeutui syyskuussa, joten nyt on hyvä hetki muistutella mieliin, mistä saavutettavuusdirektiivissä oikeastaan olikaan kyse.  

Mitä saavutettavuusdirektiivi ja uusi laki muuttavat?

Suomessa keväällä voimaan tullut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta velvoittaa julkisen sektorin lisäksi tiettyjä yksityisen sektorin toimijoita noudattamaan WCAG 2.1. AA-tason mukaista saavutettavuutta. Vaatimukset koskevat esimerkiksi vesi-, energia-, pankki-, posti- ja liikennealan toimijoita.

Lain vaatimukset ottavat kantaa sivuston tekniseen toteutukseen, suunnitteluun ja sisältöön. Lailla on kolme päätavoitetta:

  1. Varmistaa sisältöjen saavutettavuus myös avustavilla teknologioilla (esimerkiksi ruudunlukuohjelmila)
  2. Varmistaa sivuston käytettävyys riippumatta näkörajoitteista tai muista esteistä
  3. Varmistaa sisällön toistuminen oikein eri päätelaitteilla. 

Laki velvoittaa paitsi toteuttamaan palvelun saavutettavasti, myös koostamaan saavutettavuusselosteen. Saavutettavuusselosteen tulee kuvata, mitä saavutettavuuden tasoa palvelussa tavoitellaan sekä kertoa, jos palvelu ei jollain osa-alueella vastaa vaatimuksia.

Lain toteutumista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka on koostanut aiheeseen liittyen myös erillisen ohjesivuston. Aluehallintovirastolla on mahdollisuus myös määrätä uhkasakko toimijalle, joka ei noudata lakia.

Saavutettavuudesta on hyötyä myös bisnekselle

Saavutettavuuden tulisi olla lainsäädännöstä riippumatta osa hyvää verkkopalvelun suunnittelua ja toteutusta. Kun saavutettavuus otetaan huomioon jo uuden palvelun suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa, se ei välttämättä edes kasvata kustannuksia merkittävästi, vaan ohjaa suunnittelijoita ja teknisiä toteuttajia tekemään kestäviä ratkaisuja.

On myös hyvä ymmärtää, että panostus saavutettavuuteen ei suinkaan koske vain, vahvasti karrikoiden, sokeita ja vaikeasti vammautuneita. Jopa 2030% suomalaisista kärsii jostain saavutettavuutta rajoittavasta ongelmasta ja väestön ikääntyminen tulee entisestään kasvattamaan tätä joukkoa. Saavutettavuus alkaa siis olla osa aidosti kannattavaa bisnestä.   

Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta ja parantaa asiakaskokemusta. Parhaassa tapauksessa se myös säästää kustannuksia, ja myönteisenä sivuvaikutuksena se useimmiten parantaa myös hakukonenäkyvyyttä. 

Laki ja standardit kattavat hyvän saavutettavuuden vain osin. Ne eivät ota kantaa esimerkiksi palvelun rakenteen ymmärrettävyyteen tai navigaation käytettävyyteen. Hyvä saavutettavuus kannattaakin huomioida digipalveluiden toteutuksessa kokonaisvaltaisesti, osana käyttäjälähtöistä suunnittelua.

Koostimme sinulle avuksi pienen ladattavan oppaan siitä, mitä sivuston ylläpitäjän kannattaa saavutettavuudirektiivin ja uuden lain myötä ottaa huomioon.

Lataa opas: Verkkopalveluiden saavutettavuus

Meillä saavutettavuus ja käyttäjälähtöinen suunnittelu ovat osa jokaista projektia. Jos siis kaipaat lisää apuja käyttäjälähtöiseen, saavutettavuuden huomioon ottavaan suunnitteluun, ota yhteyttä

Teemu Korpilahti avatar